sun_aurinko's Journal, 13 Mar 23

Kyllä mun isäntä kanssa ostaa herkkuja turhankin ison satsin. Että kyllä samasta kuormasta tulee maistettua mut kyl mä itseäni siitä syytän jos niitä syön. Kun itse myös osaan hillitä itseäni mut sitten kun on vaan p###a päivä ja uhma ikäinen kiukuttelee niin pala suklaata maistuu kyl hiton hyvälle 

Moikka! Meillä myös mies ja lapset ja minäkin olen aina ollut herkkusuu. Meillä ei ole koskaan ollut karkkipäiviä vaan käytännössä joka päivä jälkiruokaa ja siihen lapsetkin tottuneet. Jep lepsuja ollaan. Olen yrittänyt pitää kiinni siitä, että kunhan syö monipuolisesti kunnon ruokaa, niin kiellettyjä ruokia ei ole. No sitten on vaan tässä alkanut jälkiruokien määrät huomaamatta kasvaa ja ote lipsua. Mies ei alkuun lähtenyt mun ”hömpötyksiin” eikä täysin lähde vieläkään, mutta jonkin ajan kuluttua huomasi vissiin, että mun olo oli parempi kuin sen ja nyt hiljalleen se on vähän alkanut skarpata ja tekee esim ruokaa enemmän kasviksista kuin aiemmin. Kyllä mä edelleen sorrun, mutta määrät kohtuullisia. Mulla auttaa se, että syön päivän aikana säännöllisesti ja päivällinen on se tuhdein ateria. Tsemppiä! Jospa se mieskin kohta herää tuohon! 

Minun mies laske kalorit, koska hän haluaa laihtua. Sanoin hänelle että hän olisi hemmetin kaunis laihana. Motivoin hänet. 15 vuotias vatsa saisi lähteä jopa puolessa vuodessa. Hänen veli myös innostui. Tulee muutenkin mahtava olo nähdä ilalla päiväkirjassa että meni 3000 kaloria ja tuli 2200. Sitten tiedän että pikkuhiljaa lähtee paino. En halua sen lähtevän nopeasti. Jos syön munkin - syön puolet, jos syön karkkeja, syön laskemalla niitä. Jäätelön syön missä on vähemmän kaloreja. Syön kaikkea mitä haluan. Tanssin, teen kyykkyjä, juoksen, siivoan, kävelen - että olisi tilaa makeisille :) Mitä enemmän liikuut sitä enemmän saa naksata. Lumityöt on myös mahtava juttu.